Jatkossa esittelemme valikoimastamme viikoittain yhden maltaan historian ja käyttötarkoituksen. Ensimmäisenä kunnian saa brittiläinen Maris Otter.
Maris Otter on harvoja mallasohria, joita markkinoidaan lajikkeena. Varsinkin brittiläisessä real ale- ja craft-teollisuudessa suosittu lajike on yllättävän nuori, sillä kaikesta huolimatta se jalostettiin kaupalliseen käyttöön vasta 1960-luvulla ja sen kultakausikin suuressa panimoteollisuudessa päättyi 1980-luvun lopulla.
Nykyään Maris Otter on pienpanimolajike, joka soveltuu erityisesti perinteisten britti-ale -tyylien pohjamaltaaksi. Klassinen India Pale Ale, Bitter, Golden Ale ja Pub Ale saavat osan tunnistettavasta maustaan juuri Maris Otterista. Maris Otter on maltaana historiansa ja makunsa takia arvostettu lajike, joka tuo arvovaltaa myös oluelle.
Alun perin MO jalostettiin PIoneer ja Procter -lajikkeista paremmin mallastettavaksi ja vähemmän typpeä sisältäväksi mallasohraksi. Se on maultaan makean leipäinen ja toffeinen ja perusmaltaana sitä voidaan käyttää jopa 100 % mallaspohjasta. Maris Otterin juuret ovat Procter-lajikkeen kautta Plumage Archer -maltaassa, joka on yksi Crispin ylläpitämistä perinnelajikkeista. Iästään huolimatta Maris Otter on vahvasti kytkeytynyt kaupallisen oluenvalmistuksen pitkään historiaan Britanniassa.
Lappo pitää varastossaan Maris Otteria niin pale ale (Finest) kuin pilsner (Extra Pale) -vaaleina. Lisäksi saatavilla on myös Crispin kuuluisasta lattiamallastamosta tulevaa perinteisesti mallastettua Floor-Malted Maris Otteria.
Tiesitkö että: Nimi Maris Otter tulee lajikkeen jalostaneen British Plant Breeding Instituten silloisesta osoitteesta Maris Lane sekä jalostuslajikkeille annetuista eläinpohjaisista koodinimistä, tässä tapauksessa saukosta. Samasta jalostusohjelmasta saatiin ulos myös mm. Maris Mink, Maris Puma ja Maris Dingo. Näistä viimeinen siis myös ohralajike, ei tyytymätön Neumann.
