Muovi, lasi, metalli – materialistista hapatusta
Monen kotipanijan ensimmäinen käymisastia on vanha kunnon elintarvikemuovinen kotiviinisaavi, tuo harrastuksemme työjuhta, joka puhisee ja pöhisee kellarin nurkassa kuin tavallista laiskempi kissa.
Muoviset käymisastiat
Perinteinen muovisaavi on erinomainen aloitusvalinta. Sen vetoisuus on suurin piirtein sama kuin yleisimpien kotipanoerien, se on tyhjänä kevyt, hinnaltaan edullinen, saatavilla muualtakin kuin erikoisliikkeistä ja putoamista kestävä. Vesilukkoaukollinen kansi ja sivuhana ovat yleisimmät lisävarusteet mitä näihin saaveihin saa.
Huono puoli perusmuovisaavissa on se, että pitkällä aikavälillä muovi ei välttämättä kestä puhdistusta. Toistuva pesu ja desinfiointi vahvemmilla aineilla saattaa heikentää muovin rakennetta, tai irrottaa muovista kemikaaleja. Harjaaminen voi naarmuttaa muovin pintaa, ja uurteen tarjoavat bakteereille suojaisan kasvupaikan.
Lasiset käymisastiat
Lasiset käymisastiat, erityisesti carboyt ja demijohnit ovat olleen muualla maailmassa kotipanijoiden ykkösvaihtoehto, ainakin aiemmin. Lasi on erinomainen materiaali elintarvikevalmistukseen, se kestää toistuvaa puhdistusta, ei eritä kemikaaleja eikä naarmuunnu. Läpinäkyvä materiaali päästää kuitenkin enemmän valoa kosketuksiin käyvän oluen kanssa, mikä saattaa vaikuttaa käymisprosessiin. Täysi lasiastia painaa vietävästi ja on herkkä rikkoutumaan pudotessaan tai kolhiintuessaan. Toisaalta lasiastioita on saatavina pieniäkin kokoja, jos 20-litran keitot eivät kiinnosta.
Rosteriset käymisastiat
Ruostumaton teräs on astiamateriaaleista kestävin ja ammattilaiskäytössä suosituin. Kestävä, neutraali materiaali joka on puhdistettavissa ja sanitoitavissa tehokkailla aineilla. Lisäksi metalliset astiat kestävät kovempia paineita – jos käytät käymisastiaa myös hiilihapotukseen kaasuinjektiolla, on metalli paras vaihtoehto. Lasi- ja metalliastiat soveltuvat myös muovia paremmin pitkään säilytykseen ja kypsytykseen.
Muodollisesti pätevä – astia siis
Astian malli on toinen valinnan paikka. Karkeasti ottaen vaihtoehtoja ovat tasapohjainen saavi, tasapohjainen pullo tai kartiopohjainen, hieman ammattimaisempi tankkiastia. Merkittävin ero kartion ja tasapohjan välillä on sedimentoitumisessa – hiivan ja kuivahumalan laskeutumisessa astian pohjalle. Kartiopohjaisissa sedimentti kertyy nimensä mukaisesti kartioon, mikä helpottaa merkittävästi esimerkiksi hiivan keruuta uudelleenkäyttöön. Kartio myös helpottaa kirkkaan oluen siirtämistä, siirtohanan sijaitessa sedimentin yläpuolella.
Merkittävä ero pullojen, käymisastioiden ja saavien välillä on myös niiden ilmatiiviydessä. Kapea- tai pieniaukkoiset pullot ja tankit on helpompi ilmatiivistää. Toisaalta kapea-aukkoiset astiat vaativat pesulta enemmän vaivaa ja välineitä – pitkiä harjoja ja tarkkuutta.
Valinta riippuu siis tarpeistasi ja budjetista – vaihtoehtoja on kyllä tarjolla joka lähtöön.
Yksi vastaus
Moi, pistettiin 28.12.22 teiltä syksyllä ostamamme Mangrove Jacks B Gluten free Pale ale ohjeiden mukaan muoviseen aika uuteen käymisastiaan, jossa on vesilukko. Kansi on suljettu hyvin, pulputusta ei ole vielä alkanut. Käymisastia noin 21 C tilassa. Siis onko tehty jotain väärin vai odotetaanko uutta vuotta.
Toinen kysymys, kun myös teemme oman puutarhan tuotteista kotiviiniä, niin soveltuuko ruostumattomasta teräksestä tehty käymisastia viinille?
Kolmas kysymys, olen tehnyt koriviiniä oman puutarhan omenamehusta, lisäten siihen joskus omaa viinirypälesatoa, Zilkaa ja joskus mustamarja-aroniaa. Niitä ei nyt löydy, mutta pakastimessa runsaasti vadelmaa ja punaherukkaa sekä mansikkaa. Voiko niitä pistää käymään samalla viinihiivalla kuin noita aiempia, joissa oli omenamehua noin 10 l, ja vettä saman verran. Nyt omenamehu lopussa, joten pohdin, voiko noilla marjoilla ja vedellä saada saman lopputuloksen vai mikähiiva olisi siihen soveltuvampi.